Toisen asteen yhteys  

               

Toisen asteen yhteys-sivusto on tarkoitettu kaikille Helsingissä toisella asteella eli lukiossa tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville ja heidän vanhemmilleen. Sivustoa ylläpitävät toisella asteella työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Löydät täältä paljon opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä sekä tietysti kuraattorien ja psykologien yhteystiedot (ammatilliset oppilaitokset ja lukiot). Klikkaamalla sivukarttaa tai yläosan palkkeja voit tutkia, mitä kaikkea sivustolta löytyy.

Huom!

Ajankohtainen info Helsingin koronatilanteesta

 Korona-ajan  chatit palveluaikoineen löydät koottuna tästä

Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

 

Saavutettavuuseloste

Kuraattorilla käynti on rangaistus?

Kuraattori puhuu asioistasi opettajanhuoneessa ilman lupaasi?

Psykologi pystyy ennustamaan tentin arvosanasi pelkästään mittaamalla pääsi ympärysmitan?  

Ei suinkaan!Kuraattori ja psykologi tekevät jotain ihan muuta.Katso tämä slideshow, niin sinun ei tarvitse arvailla asiaa.

 

Tietoa kuraattoreiden ja psykologien Helsingissä käyttämästä asiakastietojärjestelmästä

Toisen asteen psykologit ja kuraattorit käyttävät Helsingissä asiakastietojärjestelmä Auraa. Auran on luonut it-alan yritys CGI. Tietojen luottamuksellisuus ja salassapito on otettu alusta asti huomioon. Käyttäjä pääsee Auran tietoihin vain Helsingin kaupungin intranetin kautta ja se on palomuurin takana. Kaupunki huolehtii käyttöjärjestelmiensä tietoturvallisuudesta. Aurasta ei ole yhteyttä muihin potilastietojärjestelmiin. Voit jutella ja kysellä tarvittaessa kirjaamiseen liittyyvistä asioista, kun tapaat oman psykologisi tai kuraattorisi.

 

 

 

 

yesyesyesyesyesyesyesyesyesyesyes

Keinoja toiselle asteelle seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön

Nuorisotutkimusseuran  parhaaksi Yamk-opinnäytetyöksi on valittu  6.11 2020 Mikko Ketvelin ja Eine Siimeksen työ ”Keinoja toiselle astelle seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön.”   Opinnäyte on tärkeään aiheeseen liittyvä konkreettinen ja realistinen kehittämishanke, jossa on ollut mukana kaikki relevantit tahot esimerkillisellä tavalla. Tämä kehittämistyö saa raadilta kiitosta myös siitä, että se on raportoitu erittäin hyvin, eettistä pohdintaa unohtamatta.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/335138/Siimes_Eine%20Ketvell_Mikko.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Etikkaa ja alistamista – tärkeä perinne vai väkivaltaa?

”Nasujaiset” on kouluajan ulkopuolella tapahtuva yhteisöön liittymisen rituaali, jossa lukion toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat ottavat lukiotaipaleensa aloittaneet osaksi porukkaa. Tätä kirjoitusta varten haastatellut opiskelijat kuvasivat nasujaisia toisaalta jännityksellä ja innostuksella odotetuksi ryhmäytymistapahtumaksi, toisaalta ylilyönnit mahdollistavaksi turhaksi nöyryyttämiseksi.

Me allekirjoittaneet kuraattorit saimme tehtäväksemme pohtia nasujaisia väkivallan teeman näkökulmasta. Haastattelemamme opiskelijat kertoivat meille tapahtumasta, joka sisältää selkeästi väkivallan elementtejä. Haukkuminen, huorittelu, vaatteiden sotkeminen, pakkosyöttäminen, vanhemman opiskelijan kenkien nuoleminen ja nahkavöillä lyöminen ovat kaikki kiistatta väkivallan eri muotoja. Ryhmäytymisrituaalin nimissä kontrolloidaan, alistetaan, nimitellään ja hajotetaan toisen omaisuutta. Kuraattorina voisi tämän perusteella helposti todeta, että nasujaisperinteelle on tehtävä jotain.

Opiskelijat eivät kuitenkaan näe tapahtumaa tai sen sisältämiä tekoja, joitain ylilyöntejä lukuun ottamatta, väkivaltaisina. Tilanteita kuvattiin muun muassa ”psyykkisesti ja fyysisesti epämukaviksi” ja alistaviksi sekä nöyryyttäviksi, mutta ei väkivaltaisiksi. Opiskelijoiden puheessa toistui useasti, että vanhemmat opiskelijat käyttivät valtaa väärin. Tilanteiden epäiltiin karkaavan käsistä vallan sokaistessa. Eräs opiskelija pohti ylempien vuosikurssilaisten auktoriteettiaseman pönkittämisen tuntuvan vanhahtavalta tässä tasa-arvoiseen yhteisöllisyyteen pyrkivässä ajassa.

Väkivallasta puhuttaessa nousi esiin tapahtuman vapaaehtoisuus. Jotkut opiskelijoista miettivät, onko toiminta todella aidosti vapaaehtoista, jos vaihtoehtona on riski jäädä yhteisön ulkopuolelle. Eräs opiskelija koki tilaisuuden vapaaehtoisuuden olevan tiedotuksessa hyvin esillä ja vertasi oppilaitoksessa järjestettävää ryhmäyttämistilaisuutta pakolliseen kurssiin, kun taas nasujaiset olivat saman ”aineen” vapaaehtoinen soveltava kurssi.

Moni koki nasujaiset tärkeänä perinteenä, mutta jakoi kuraattorien näkemyksen siitä, että yksikin ylilyönti on liikaa ja jotain perinteessä täytyy muuttaa, jotta se voisi jatkua. Kuinka siis katkaista ”koston kierre”, joksi eräs opiskelija tapahtumaa kuvasi. Tapahtuman luonteen muuttamista tasa-arvoisempaan ja lempeämpään muotoon toivottiin, mutta perinteen uudistamisessa mietitytti, jos uudistus koettaisi tylsennykseksi.

Unelmien nasujaisista kysyttäessä haaveiltiin esimerkiksi kaikkien vuosiluokkien opiskelijoille tasa-arvoisena kokemuksena toteutettavasta turvallisesta puistojuhlasta. Toiveissa oli, että tilaisuus saisi kuitenkin vähän säilyttää kaaoksen tuntua, jotta hauskuus säilyisi. Eräs opiskelija vastasi, että parhaat nasujaiset olisivat sellaiset, ”että sieltä voisi lähteä siten, että ei vitsi, tää oli selkeästi koko ykkösvuoden paras päivä”. Olisiko seuraava ikäluokka niin rohkea, että lähtisi toteuttamaan nasujaisia uudella otteella, joka mahdollistaa toivotun kaltaisen, ei yhtään väkivallan elementtiä sisältävän, kokemuksen kaikille?

Ps. Tämä kirjoitus käsitteli nasujaisia väkivallan teeman näkökulmasta. Opiskelijat itse nostivat tärkeänä teemana esiin myös ruokahävikkiin ja roskaamiseen liittyvät eettiset ongelmat. Toivottavasti seuraavat ikäluokat ovat näidenkin teemojen osalta hereillä!

Turvallista toista astetta!

Kuva:  Sara Eskelinen/Helsingin kuvataidelukio

T. Kuraattorit Hanna ja Sanna

 

Powered by Aava 3